28. joulukuuta 2014

#selfie

Happy holidays!
As you can see in the pic I'm still able to pull some sort of a smiley on my face. It's day five doing absolutely nothing but seeing friends, going to the gym, and having long walks with the extended family.

ps do not tell my mom that I post a photo of me wearing b o t h my onesie and t h a t hair piece. My mom didn't let me come out of the car while going for the groceries. I was just wearing my onesie. Doesn't she love me? #don'tsayyourloveiskillingme 



26. joulukuuta 2014

Boxing Day 2014

oh boy!
This Christmas has been unreal. I've gone to the gym, have watched Hunger Games II, have gone for long walks (and almost found myself doing some serious work-related reading). And have been kissed by boxers, and woken up to seeing Ukko's face next to mine.





22. joulukuuta 2014

Ihanaa joulun odotusta!

Yritin ottaa meistä Rupsukan kanssa kaverikuvan. #wefie
Siitä ei tullut y h t ä ä n mitään. Rupsukka halusi töniä ja pökkiä turvallaan. Hän halusi myös maistaa ratsastuskypäräni laella sojottavaa nappia. Hän halusi hiplata tukkaani ja helliä turvallaan poskiani. 

Aikani ähkittyäni pyysin Leenaa avukseni. En tiedä, oliko sekään niin hyvä idea. (Ja näiden kuvien ottamiseen käytettiin #htc #one #m8.)

Ihanaa joulun odotusta joka tapauksessa meiltä kahdelta!

With these shots I wish my family and friends abroad a Merry Christmas!
I was trying to capture some serious #wefie. This is the outcome.

ps since I have fans in Russia I'd love to wish you all Merry Christmas in Russian. I can only write my name in Russian so this is what I found on the Internet. Does it make any sense?
Счастливого Нового Года и Рождества!




Hän kuuntelee

18. joulukuuta 2014

tbt (18.12.2014)

As you can see I'm having hard time stretching my legs. And, yes, I know I should finish my training with some stretching but, um, I don't like it. And, yes, I know I should start my training with some stretching but, um, I don't like it. For as long as I reach the floor with my palms (having my legs straight) I'm happy. Other than that... #youcandoit

10. joulukuuta 2014

tbt (11.12.2014)

When was this photo taken?
I honestly can't say. But what I c a n say is that I bought that Mickey Mouse t-shirt in Bangkok in 2000. And I got my Canon ixus in 2001 (the camera I used back then). So, let's just say that this pic was taken for more than a decade ago. And we haven't changed a bit, have we?

ps my hair looks better now, though.
pss I still have that t-shirt. Is it already vintage?

8. joulukuuta 2014

I'm So Stupid...

Or should I say "technically retarded"? Of course this doesn't apply to, um, like, everything but in this case that's really the case: technically retarded.

I've got two Apple laptops, one for work, and one for "not work". It wasn't until recently that I realized that you can do this with the cord. It all makes sense, now. And I don't have to fold the cord in knots to make sure it sticks to the charger when traveling, not any more.
Did you know this?

6. joulukuuta 2014

"Valmiiksi - ratsailta!"

Näin totesi Lappeenrannassa vuonna 1947 eversti Adolf Ehrnrooth, kun Uudenmaan Rakuunarykmentti jalkautettiin, ja hevosten aika ratsuväessä päättyi.

Tänään, kun vietämme Suomen 97. itsenäisyyttä, halusin muistaa suomenhevosta, jonka merkitys sekä talvi- että jatkosodassa oli Suomen armeijan liikkuvuudelle täysin ratkaiseva. Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa sen ylivoimaisen maastoliikkuvuuden vuoksi.

Hevoset olivat kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, kenttäkeittiöiden ja tykistön kuljetusta varten. Raskasta tykkiä vetämään tarvittiin kahdeksan hevosta. Huolto oli sota-aikaan joka aselajissa pitkälti hevosista riippuvainen. Hevoset pystyivät normaalisti vetämään noin 300 kilon tavarakuorman. Talvisodan alussa käytettiin kärryjä, mutta lumipeitteen kasvaessa siirryttiin rekien käyttöön. Myös purilaita ja kantosatuloita käytettiin vaikeassa maastossa liikuttaessa. Hevoset vetivät  perässään myös hiihtäjiä. (lähde:http://www3.lappeenranta.fi/museo)

Kuvassa purilaat (lähde: SA-kuva)


Hevostietokeskuksen (http://www.hevostietokeskus.fi) sivuilla on luettavissa Riitta-Marja Leinosen kirjoittama artikkeli Hevosen ja ihmisen kumppanuus sota-aikana, missä tarkastellaan muun muassa hevosen hoitoa ja käyttäytymistä rintamalla, sekä hevosen kuolemaa.


Sotahevosen lähtö - hevosotot

Sotakelpoinen hevonen oli iältään 5-18-vuotias. Hevosen mukaan piti laittaa päitset, marhaminta, loimi, juottoämpäri ja puhdistusvälineet sekä vähintään 50 kiloa kauroja ja sata kiloa heinää.
"Vakavana isä valmisteli Kilttiä matkalle. Laittoi vielä ämpärin kaulaan. Se ei juo muusta, oli isä sanonut Lappeenrannassa luovuttaessa rakkaintaan." (SKS KRA HS 1: Alikoski. 1975.) 

Hevosen käyttäytyminen rintamalla

"Pataljoonan huollossa oli hevonen, joka kuului Rajavartiosto 3:n vakinaiseen hevoskantaan. Hepo oli säilynyt hengissä hyökkäysvaiheen ajan ja palveli valtiota edelleen sodan jatkuessa. 'Vakinaisessa' palveluksessa ollessaan se oli oppinut niin paljon talon tavoille, että se tiesi mm. valtion hevoselle kuuluvan suurimman sallitun kuorman painon kymmenen kilon tarkkuudella. (---) se kokeili kuormauksen jälkeen kuorman painoa nojailemalla aisoihin. Jos kuorma ylitti 10-20 kiloa suurimman sallitun painon eli 250 kg, kävi hevonen istumaan aisojen väliin eikä liikahtanut paikoiltaan millään ennen kuin kuormaa oli kevennetty 250 kiloon. Jos sitä vastaan yritti pakotteita, mm. laittamalla palavan tuohikäprän hännän alle, antoi se tuiman potkun takajaloillaan. Jos se totesi, ettei kuorma ylittänyt normeja, veti se kuorman kiltisti."(SKS KRA HS 4: Tiainen. 1975.) 

Hevosen hoito rintamalla

"Oli erittäin ikävää, kun iltasella sanoimme, että käymme edes myötätuntoa antamassa [sodan aikaan hevosille ei ollut aina ruokaa, jolloin miehet antoivat omista leipäannoksistaan]. Sitä me kovasti ihmettelimme, kun ne hevoset oppi tuntemaan hoitajansa vaikka kaikki oli samanlaisessa puvussa. Kyllä aina oma ajokki kutsui, kun joku meni näkyville." (SKS KRA HS 2: Laitinen. 1975.)

Hevonen pelastaa miehen

"Olin kerran viemässä iltayöstä postia etulinjaan. Tapana oli, että hevonen ja kaksi miestä kulkee yhdessä partiovaaran takia. Toinen mies ohjastaa hevosta ja toinen on ampumavalmiina tarvittaessa. Hevonen käveli reippaasti, mutta kevyin askelin talvitietä pitkin. Olimme [menossa] noin 2 km [päässä] linjasta, kun hevonen melkein pysähtyi ja käänteli korvia eteen ja sivulle kuullakseen jotain yön hiljaisuudessa. Supisimme siinä keskenämme, että onkohan partio taas liikkeellä, kun hevonen kulkee varovasti kuin kissa pimeässä. Tultiin mäennyppylälle ja hevonen säntäsi laukkaan silmänräpäyksessä. Huomasimme samalla, että kaksi miestä juoksee tielle pensaikosta, mutta hevonen meni lennossa seuraavaan mutkaan ja laukaukset tulivat peräämme liian myöhään. Jos reessä ei olisi ollut vahvat laidat laudasta, olisimme varmaan tipahtaneet kyydistä tielle. Vihollispartio jäi vangitta." (SKS KRA HS 4: Saukkonen. 1975.)

Hevosen kuolema

"...tummanpunainen veri pursui paksuna sen sieraimista. Mustanruskeissa silmissä oli äärettömän surullinen, nöyrä katse. Silittelin ystäväni otsaa ja veristä kaulaa ja sopertelin jotakin rauhoittavasti. (---) Mieleeni tuli, että haluaisin itse lähettää Pruunin kuolemaan, mutta tiesin, etten siihen kuitenkaan kykenisi. Sisukkaasti pieni Pruuni seisoi huojuvilla jaloillaan ja painoi riipuksissa olevaa päätään rintaani vasten. Siinä se oli siihen hetkeen saakka, jolloin sen otsaan suunnattu ase laukesi ja Pruuni lyhistyi mustuneelle sannansekaiselle hangelle." (SKS KRA HS 1: Kaarto. 1975.)

Sotahevosen paluu

"Meiltä sukulaistalosta oli kaksi hevosta sotareissussa ja kotiin palautuksen yhteydessä oli tullut sekavuutta luovutettavien hevosten omistussuhteista. Hevosten kantakorttien merkinnöissä oli epätarkkuuksia. K.o. hevosia mentiin etsimään naapuripitäjään, jossa oli palautettujen hevosten kokoamispaikka. Mukana oli talon ns. isäntärenki, joka oli kasvattanut varsasta molemmat hevoset. Tultuamme paikan päälle ei meillä ollut epäselvyyksiä omista hevosistamme sen paremmin kuin viranomaisillakaan. Hevoset olivat puomissa kiinni ja niitä oli paljon, mutta kun tulimme ensimmäisen omamme kohdalle alkoi sen mailmanen hirnunta ja reuhtominen, samoin toisen kohdalla, joka kaiken temmellyksensä yhteydessä veti riimuköyden poikki ja heti päällään tönimään kasvattajaansa. Molempien hevosten pään hinkkaamisesta noutajan vartaloa vasten ei tahtonut tulla ollenkaan loppua. Siinä ei voinut kuivin silmin katsoa sitä kotiintulon onnea. Minusta tuntui, että kostuivat ne hevostenkin silmät." (SKS KRA HS 1: Järvinen.1975) 

3. joulukuuta 2014

tbt (4.12.2014)

I've been listening to Pet Shop Boys a lot - not just now but even earlier. I can some how relate to their song called Winner. Not the part where they sing "I've been a loser" but "But don't forget all / The love and laughter / Now the world is at our feet". That's why I want to dedicate this song to my family and friends. It took m e a long time to feel this happy in my life but I'm there now! There is no one thing that I would want any other way. It's amazing how things finally click and you've got all the things that really matter, to you.

ps Unfortunately you are not able to see the green leather jacket that I'm wearing in this picture. I believe it was another party in Flogsta, Uppsala, Sweden (in 2001). There are Ulla, Andre, Dmitri, Marc etc. in the photo.



This is the moment we'll remember

Every day for the rest of our lives
Time may rush us, hurt or love us
But on this day we have arrived


It's been a long time coming
We've been in the running for so long
But now we're on our way
Let the ride just take us
Side by side and make us
See the world through new eyes every day


You're a winner
I'm a winner
This is all happening so fast
You're a winner
I'm a winner
Let's enjoy it all while it lasts


I've been a loser
I've paid my dues
I fought my way up from the ground
Now at this moment
The crowd acclaim us
Will you just listen to that sound

It's been a long time coming
We've been in the running for so long
But now we're on our way
Let the ride just take us
Side by side and make us
See the world through new eyes every day


You're a winner
I'm a winner
This is all happening so fast
You're a winner
I'm a winner
Let's enjoy it all while it lasts


It took us so long
And we worked so hard
We came so far just to compete
But don't forget all
The love and laughter
Now the world is at our feet

Looking back on all the times
We felt downcast
Didn't think we were going anywhere
Just living in the past
But in that desperation
You get inspiration


You're a winner
I'm a winner
This is all happening so fast
You're a winner
I'm a winner
Let's enjoy it all while it lasts


'Cause you're a winner
Took so long
We worked so hard
We came so far just to compete
But don't forget all the love and laughter
Now the world is at our feet

You're a winner
I'm a winner
This is all happening so fast
You're a winner
I'm a winner
Enjoy it while it lasts

'cause you're a winner

Pet Shop Boys: Winner

29. marraskuuta 2014

Quote for the Day

People say "everything happens for a reason". Me, instead, say "everything happens at the same time". And it's happening now, everything, I mean. We are having a Christmas party with my colleagues (eating, little drinking). Then my sister's husband is having another party where I'm invited. And, of course, one of my very favorite bands, Amorphis, is playing tonight at Pakkahuone, Tampere.

Tough luck.

26. marraskuuta 2014

tbt (27.11.2014)

If this photo was in colors you would actually see the cactus that I'm holding. It was a gift.
Merouan was going home while we were both studying in Uppsala, Sweden. We are standing in the hallway in one of those corridors in Flogsta. That cactus blossomed later, bright pink flowers.

If you see this, Merouan, läget?

23. marraskuuta 2014

#angry #management #roskaaminen #palaute

Yksi asia, joka minua suututtaa, on roskaaminen!

Jaksan yhä uudelleen ihmetellä heitä, jotka viskovat roskiaan pitkin katuja ja metsäpolkuja; vesistöjä ja vesiteitä; puistoja ja urheilukenttiä. Jokainen itseään ajattelevaksi ihmiseksi kutsuva tietää, että esimerkiksi muovi hajoaa huonosti luontoon. Wikipedian (23.11.2014) mukaan "Monet muoviroskat aiheuttavat luontoon joutuessaan vakavia ympäristöhaittoja. Esimerkiksi ihmisen huolimattomuuden vuoksi irrallaan ajelehtivat muoviset kalastusverkot ja muut roskat aiheuttavat runsaasti merieläinten kuolemia. Muoviroskat tukkivat myös viemäreitä ja aiheuttavat siten tulvia muun muassa Bangladeshissa." 


Juuri tällä viikolla uutisoitiin, että EU-maissa pyritään vähentämään muovipussien käyttöä siten, että EU:n määrittelemä yläraja muovipussien käytölle on 90 kassia per asukas vuonna 2019 ja 40 kassia henkeä kohti vuonna 2025. Tänä päivänä EU:n komission mukaan EU:ssa käytetään 198 muovikassia per henkilö. Suomessa vastaava luku on 55 muovikassia per asukas per vuosi. Annoin, jälleen kerran, palautetta. Tällä kertaa JCDecaux-nimiselle yritykselle, joka vastaa muun muassa Tampereen keskustassa olevista mainostauluista. Alla palautteeni kokonaisuudessaan:

Annoin palautetta joitakin kuukausia sitten minua ällistyttävästä seikasta: Hämeenkadulla Tampereella bussikatosmainoksia vaihtava vanhempi mieshenkilö roskaa surutta katuja! Palautteeseeni vastattiin tuolloin pikaisesti, pahoiteltiin tapahtunutta sekä kerrottiin, että teillä kierrätetään mm. muovi. Oltiin ilmeisesti ohjeistettu myös ko. vanhempaa mieshenkilöä. 
Ilmeisesti ko. vanhemman mieshenkilön selkä ei taitu, sillä todistin jälleen samaa: roskat pysäkin varteen! Pysäkkikatosten vieressä on roska-astia, mikäli muovijäte ei teidän kauttanne kulkeudu pois roskaamasta lisää katujamme. Sinällään pieni asia, saatatte ajatella. Minua veronmaksajana suoraan sanottuna vituttaa, että tietoisesti roskataan, järjestelmällisesti, eikä edes yritetä muuttaa tapoja.  
Sanotaanko näin, että seuraavan kerran, kun todistan teidän toimestanne tapahtuvaa roskaamista, otan yhteyttä Aamulehteen - vaikka sitten mielipidepalstalle, mikäli asia koetaan muuten vähäpätöiseksi. Voitte kertoa tälle vanhemmalle mieshenkilölle, etten valitettavasti osaa sanoa, milloin olen seuraavan kerran liikkeellä linja-autolla, ja kyttäämässä hänen työnsä jälkeä.
-Johanna Ania

20. marraskuuta 2014

Röllyn matkapäiväkirja: päivä neljä Rauhalahden kylpylässä Kuopijossa

Tämän päivän liikunta koostui sauvakävelystä, kuminauhajumpasta sekä reisi-, peppu- ja vatsajumpasta. Käytiin myös keilaamassa. Mieletön fiilis!
ps sauvakävelyssä kului Sports Trackerin mukaan reilun viiden kilometrin matkalla yli 300 kcal. Vauhti ei päätä huimannut, koska samaan aikaan tapahtui myös savolaista suunnistusta.


18. marraskuuta 2014

Röllyn matkapäiväkirja: päivä kaksi Rauhalahden kylpylässä Kuopijossa

Moon liika laiha.
Ja mus o liika vähä pläskiä.
Mut muute mä oonki sit timmis kunnos.
Sain pyöräälytestistä arvosanaks "erinomaane".
Mä en ny ehri kirioottaa enempää, ku lähren viä kelluttelemahan kylypylän puolelle.
Kuvis vähä täm päivän tuntemuksia.
ps ei oo näläkä!

Me pelatahan kurlinkia. Muv vooro nakata.
Me lakaastaha. Tuo punaane, ja erityysesti sem musta keskusta, on nimeltänsä "nänni".

Vähä seinäkiipeelyä. Mun eka kerta. Mulla jäi vähä hampahan kolohon ton yhyren seinän kans. Mä meev viä koittamaha.
Kattokaa! Mä osaan polokia iliman käsiä. Ja puhua samalla, ku polojen.

17. marraskuuta 2014

Röllyn matkapäiväkirja: päivä yksi Rauhalahden kylpylässä Kuopijossa

Moon aiva räyryksis!

Telkkari toi äänen ja kuvan hotellihuoneeseeni aamukahdeksalta. Emmä jaksa...
Suihkun kautta biksuihin, nokka kohti vesijumppaa.
Äitini harrastaa vesijumppaa, ja nyt voi tytärkin sanoa kokeilleensa. Pötkylän kanssa tehtiin erilaisia harjoitteita: jaloille, käsille, kropalle. Tärkeintä oli pitää raajat vedenpinnan alapuolella, mikä oli verraten hankalaa, kun vesi oli alimmillaan 120 sentissä. Kuumavesialtaan (veden lämpötila 37 astetta) kautta suihkuun. Huomenna saatan kokeilla kylmävesiallasta (veden kylmyystila 7 astetta). Tai sitten en.

Aamupala ja ensimmäisten päiväunien aika.

Päiväunien jälkeen, kello 11.15, kuntotestejä, joissa testattiin motoriikkaa, lihaskuntoa sekä liikkuvuutta. Kaikkien testien perusteella huippukuntoinen likka... Tosin ennen testejä arvioin oman fyysisen kuntoni "huonoksi", sillä kuntosaliharjoittelu on jäänyt minimiin (lue: ostin jumppapallon ja katsoin parin minuutin pätkän jumppapallon käytöstä Youtubesta). Tutustumista kuntosalilaitteisiin, joissa lähdin heti tavoittelemaan kuuta taivaalta... Jalkaprässiin oma pr - eikä noussut. Ja katajaan kapsahdin... Tietysti peripohjalaiseen tapaan lähdin syyttämään vehkeitä. Ja kyllä minä niin sille jalkaprässille vielä näytän!

Lounas ja toisten päiväunien aika.

Päiväunien jälkeen, klo 14.15, oli aika keskustelujen aiheesta "liikunta ja paino". Keskustelujen jälkeen oli vuorossa happihyppely hotellin ympäristössä. Paikallisia kiviä ja kannon nokkia. Muutama juoksuspurtti. Venyttelyt sekä manikyyri.

Päivällinen ja hyvää yötä!

14. marraskuuta 2014

Queen: Too Much Love Will Kill You

I'm in such a good place in my life right now. There's a lot to be thankful for. Yet I can't let go of all the struggle that I've faced in my past. I keep them inside me, and let them guide me through all these new phases that I'm dealing with.  See, I've made mistakes but, honestly, I've learned a lot. It's never too late to change, to re-value your thoughts and views.


RIP Freddie


I'm just the pieces of the man I used to be
Too many bitter tears raining down on me
I'm far away from home
And I've been facing this alone for much too long
I feel like no-one ever told the truth to me
About growing up and what a struggle it would be
In my tangled state of mind
I've been looking back to find where I went wrong
Too much love will kill you
If you can't make up your mind
Torn between a lover and the love you leave behind
You're headed for disaster 'cos you never read the signs
Too much love will kill you - every time
I'm just the shadow of the man I used to be
And it seems there's no way out this for me
I used to bring you sunshine
Now all I ever do is bring you down
How would it be if you were standing in my shoes
Can't you see that it's impossible to choose
No there's making sense of it
Every way I go I have to lose
Too much love will kill you
Just as sure as none at all.
It'll drain the power that's in you
Make you plead and scream and crawl
And the pain will make you crazy
You're the victim of your crime
Too much love will kill you
Every time
Too much love will kill you
It'll make your life a lie
Yes, too much love will kill you
And you won't understand why
You'd give your life you'd sell your soul
But here it comes again
Too much love will kill you
In the end
In the end
Queen: Too Much Love Will Kill You

12. marraskuuta 2014

tbt (13.11.2014)

This shot was taken in Gamla Stan, Stockholm, in 2001. We took a day trip to Stockholm from Uppsala. It was gals all around the world: Austria, Italy, Spain, Finland... We sure had some fun sightseeing and doing some shopping! I find this photo quite funny: my hair looks so short, and I don't even know where that red Marimekko shoulder bag is today. Maybe I need to ask my sis... 

5. marraskuuta 2014

tbt (6.11.2014)

It's #tbt again.
This time I had to go way back in the h i s t o r y.
I think this pic was taken in 1997. I had my hair cut right after I got my second High School Diploma, this time in Kurikka, Finland. I'm sitting on my dad's bike. He rebuilt it all by himself. And later sold it to someone in Koskenkorva. My dad thought that that ride didn't run fast enough.


3. marraskuuta 2014

Quote for the Day

I'm so in need of a proper internet connection.
And, yes, my case with TeliaSonera is not over, yet.
I was supposed to get this super fast internet connection last Friday.
Guess what?!
At around 3 o'clock in the afternoon I got an sms telling me that I won't be getting my new internet connection until Monday (that's today). But on Friday they did have the time to close my previous internet connection.

30. lokakuuta 2014

tbt (30.10.2014)

Oh boy!
It's summer, this summer. Or should I say "last summer"? Well, any way, I'm referring to t h a t summer that we had like less than fours months ago here. I'm sunbathing. And my sister's dog, mr. Ukko, is sitting o n me!

We had a nice walk earlier that day. It was so sunny and hot that I felt like sucking some Sun in. I even had a blanket put in the shadow, for mr. Ukko. But, as you can see in the pic, he's sitting on me. There we were: me trying to get some Sun, mr. Ukko wanting to sit on me.
Thoughts?


23. lokakuuta 2014

tbt (23.10.2014)

I got this few days back.
It was shot at Hämeenkadun appro exactly two weeks ago.
As you can see in the pic we all had huge smiles on our faces. I don't know if it was just because drinks were for free, or we had an adequate excuse to attend this student party. Us adults, erm...

You can look Hämeenkadun appro up at http://www.hameenkadunappro.fi/in-english/.

21. lokakuuta 2014

Selfie (an Ode to the Summer)

Yesterday I felt like summer (for like a second) while having Ray-Bans on.
I may put them back on to feel, like, an endless summer.

#selfie #badhairday #specs #ray-ban

16. lokakuuta 2014

tbt (16.10.2014)

Last Saturday.
A friend of mine bought a new sofa. We had a sofa warming party.
I really did feel like partying all night long but, then, I fell asleep at midnight.
Thanks, gurls!



Oh, whatever makes her happy on a Saturday night,

Oh, whatever makes her happy, whatever makes it alright
We'll go to peepshows and freaks shows,
We'll go to discos, casinos,
We'll go where people go and let go

Suede: Saturday Night

8. lokakuuta 2014

tbt (9.10.2014)

It looks like I'm having a lot of fun (few months back).
And, indeed, I am!
I got my driver's license when I was like 19. I got my license during the winter time, and I just didn't drive. I was afraid of the icy roads, snow, and all that. Now I love driving my dad's Jeep Grand Cherokee! But don't let this pic fool you. I'm a girl with many talents: I can drive a scooter, too (no matter what). And safety comes first even if I (you) look like a dork. Remember that, fool!


ps this one's for you, my dear sister Marika! You were the most hardcore Scooter fan that I know.

1. lokakuuta 2014

tbt (2.10.2014)

It's me!
It's my two teeth!
And my big (huge!) smile.

My mom told me that I didn't like to just sit down and have my pictures taken when I was a kid. *) That's why you cannot see the summer hat my mom knitted me in the picture (and she knitted it especially for that special day in my (special) life). I still have that dress hanging in my closet at my parents. **) But we haven't seen that hat ever since.

*) This applies to my day-to-day life even today...
**) I can show it if you like.

30. syyskuuta 2014

Palaute l. valitus

Sain ensimmäisen matkapuhelimeni syksyllä 1997. Matkapuhelin (eli myöhemmässä kielenkäytössä yleisesti kännykkä) oli Ericsson GH388, joka maksoi lähemmäs 4 000 markkaa. Liittymäksi valikoitui lähes automaattisesti Tele (myöhemmin Sonera, myöhemmin TeliaSonera). Nyt, lähes parinkymmenen vuoden asiakkuuden jälkeen, alkaa mitta olla täysi.

Taloyhtiö on tilannut taloyhtiöön TeliaSoneran (jatkossa: Sonera) kuituverkon toimitettavaksi itse asiassa huomenna (1. lokakuuta 2014). Kuituverkkoa ei kuitenkaan viedä asuntoihin saakka ennen kuin vasta "isomman remontin yhteydessä" (lue: putkiremontti). Tämä selvisi minulle asioidessani paikallisen yrityksen kanssa jo olemassa olevan laajakaistaliittymän merkeissä. Päätin näinollen ottaa laajakaistan Soneralta. Virhe 1.

Sopimus tehtiin 28.8.2014 Koskikeskuksen myymälässä. Laajakaista luvattiin toimitettavaksi päivämäärällä 9.9.2014 klo 0800-2000. Koska tulisin olemaan pari viikkoa ilman laajakaistaa, sain tuoksi ajaksi käyttööni ilmaiseksi 4G-mokkulan. 9.9.2014 tuli - ja meni. Yrittäessäni ottaa käyttöön asennettua laajakaistaa aikaisemmin käytössäni olleella modeemilla totesin taitojeni loppuvan ja marssin Soneran myymälään, tällä kertaa Hämeenkadulle. Virhe 2.

Hämeenkadun myymälässä 28.8.2014 tekemääni palvelusopimusta ei löytynyt. Asiakaspalvelija soitteli muutamaan paikkaan, eikä minulle jäänyt kuin epäilyksen laiha luu käteeni. Epäiltiin, että valehtelin! Minulle muun muassa todettiin, ettei tekemäni palvelusopimuksen mukaista laajakaistayhteyttä toimiteta sopimallani kuukausihinnalla. Loppujen lopuksi asiakaspalvelija teki minulle, kuvittelin, uuden palvelusopimuksen samoilla palveluehdoilla kuin aikaisempi palvelusopimukseni oli ollut. *) Samalla käynnillä minulle selvisi, että vanhan modeemin käyttöönotto vaatisi ylimmän tason kvanttifysiikkaa, joten minulle luvattiin uusi, ilmainen modeemi kotiin toimitettuna.

- Tällä viikolla tai viimeistään ensi viikon alussa. Virhe 3.

Kului viikko, puolitoista, eikä modeemia kuulunut. Poikkesin jälleen kerran Hämeenkadun myymälässä tiedustelemassa modeemini perään.

- Se on unohtunut tilauksesta.
- Siis anteeks mitä, mistä tilauksesta?! Siitä modeemitilauksesta on unohtunut siis se modeemi?!

Modeemi laitettiin uudelleen tilaukseen. Anekdoottina kerrottakoon, että asioidessani tuona päivänä Soneran Hämeenkadun myymälässä, tuli nuori nainen palauttamaan hänelle aiheettomasti toimitettua modeemia:

- En mä tätä tarvitse...

Tarjouduin ottamaan kyseisen modeemin itselleni:

-  Valitettavasti mä en voi antaa sitä sulle. Mut se sun modeemi tulee sulle joko tällä viikolla tai viimestään ensi viikolla... Virhe 4.

Samalla käyntikerralla myös selvisi, että saamani 4G-mokkula oli kerryttänyt laskua jo parinkympin verran. Ihmetellessäni asiaa ja tiedustellessani "tekemääni sopimusta kyseisestä 4G-mokkulasta" asiakaspalvelija vilkaisi minuun:

- Tää sopimus on tehty 28.8.
- Mut ku mä en oo tehny mitään sopimusta! Se luvattiin mulle käyttöön siks aikaa, kunnes se saatanan laajakaista saadaan toimitettua. Ilmaseksi. Eikä se edes toimi niin, et mun kannattas maksaa sen käytöstä! Virhe 5.

Kului pari päivää. Kännykkääni tuli tekstiviesti, jonka mukaan mokkula oli toimitettu Postiin, josta minun tuli se noutaa. Jes, hihkuin. No, onneksi tekstiviesti tuli perjantaina Postin aukioloaikojen ulkopuolella, joten sain noudettua mokkulan vasta maanantaina. Toimin saamieni neuvojen mukaan: kytke mokkula seinään ja laajakaistaliittymä on valmis! Virhe 6.

Eihän...
Ei.

Soitin Soneran asiakaspalveluun, josta yhdistettiin edelleen käyttötukeen. Sieltä tiedusteltiin ensimmäisenä, saako minulle lähettää mainoksia puhelimeeni ja sähköpostiini? Sen jälkeen minua informoitiin siitä, että "Soneralla pyritään ohjeistamaan asiakkaita jatkossa ottamaan yhteyttä ensisijaisesti OmatSivut-palvelun kautta netissä. Oletko tietoinen tästä?" Kerroin olevani tietoinen asiasta, mutta koska minulla ei ole käytössä kunnollista internet-yhteyttä, en valitettavasti pysty käyttämään heidän OmatSivut-palveluaan. Pyysin yhdistämään puhelun "jollekin, joka osaa auttaa". Puhelu yhdistettiin, ja sitten se katkesi. Virhe 7.

Soitin uudelleen Soneran asiakaspalveluun, josta yhdistettiin edelleen "pika-apuun". "Pika-avusta" ei vastattu, koskaan! Virhe 8.

Tästä kimpaantuneena laitoin viestiä Twitter-tilini kautta, SoneraAsiakaspalvelu. Keskustelu alla. Virhe 9.


ps sain Soneralta 8.9.2014 päivätyn laskun, jossa minua laskutetaan sekä laajakaistayhteydestä että 4G-mokkulasta.
pss arvaa, maksanko?

*) Virhe 10.

24. syyskuuta 2014

tbt (25.9.2014)

I'm sitting on my friend's porch, her dog between my legs. Her name is Esteri.
I haven't known too many of dogs in my life.
Our neighbor had a dog named Eppu. I used to take him out for long walks when I was just a kid. Then I got to meet Roxy in 1995 when I was staying with the Vega family in Palmdale, California. My nephew, mr. Ukko, was born in October 2006. Then there is Nana, a four-year-old boxer girl. And Miina who passed away almost three years ago. She was also a boxer, her heart made of pure gold.
I love them all so very much.


18. syyskuuta 2014

tbt (18.9.2014)

Girls just wanna have some fun!
I've got some trampolines near me. It's a public play park where people like me (adults, erm...) go and have some fun. Thanks for the photos, Riikka!



 

16. syyskuuta 2014

Mushroom

I've been an avid photographer for as long as I can remember.
I got my first camera when I was eight or nine years old. I started with our cats and rabbits (and my sister). Then I moved on to horses and rock stars (and my sister's dog mr. Ukko). Now I am taking photos of mushroom... Don't ask me if they are eatable or not. *)






*) Some of them are red, some are not. Some of them are the size of my head, some are not.